Tervehdys, mukavaa kun tulit tutustumaan kotisivuihini ja minuun!
Olen juuri saanut valmiiksi YAMK-opintoni Metropolia ammattikorkeakoulussa ja lyhyen artikkelin opinnäytetyöni aiheesta (Vaihdevuosien vaikutus lauluääneen) voit lukea tämän sivun lopusta. Opinnot syvensivät monipuolisesti ammatillista osaamistani – lämmin kiitos kaikille toteutukseen osallistuneille!
Laulunopettajaksi valmistuin Pirkanmaan Ammattikorkeakoulusta (nyk. TAMK) vuonna 2001. Opettajina minulla oli Satu Sippola ja Collin Hansen (liedseminaari). Opintojani olen täydentänyt useilla kursseilla ja yksityistunneilla mm. Anita Välkin, Merja Wirkkalan, Anssi Hirvosen, Elina Laaksin ja Tuuli Lindebergin oppilaana. Olen toiminut yksityisen laulukouluni ohella mm. tuntiopettajana Ylä-Satakunnan musiikkiopistossa, Suomen teatteriopistossa ja Huittisten musiikkiopistossa.
Olen laulanut tamperelaisissa kuoroissa (Harjun Kamarikuoro, Tampereen filharmoninen kuoro, Händel-kuoro, Tampereen Oopperan kuoro) sekä kuorolaisena että solistitehtävissä sekä esiintynyt keskiaika- ja renessanssimusiikkia esittävien Passion Ensemble, Lumous ja Cantus Alaudae -lauluyhtyeiden sopraanona.
Erityinen kiinnostuksen kohteeni ja osaamisen alani onkin vanha musiikki ja sen luonnollinen ja luonteva äänenkäyttötapa, joita olen opiskellut mm. Sastamala Gregorianan kurssilla sekä Kälviän barokkiviikolla ja Lumous -yhtyeessä opettajinani Evelyn Tubb, Hanna Järveläinen, Teppo Lampela sekä Debra Gomez-Tapio.
Olen myös tutustunut Dorte Hyldstrupin johdolla Estill Voice Training -menetelmään, joka on analyyttinen ja järjestelmällinen tapa lähestyä äänen toimintaa ja käyttöä.
Toiselta koulutukseltani olen filosofian maisteri (Tampereen yliopisto 1996) aineina mm. slaavilainen ja englantilainen filologia sekä kasvatustiede. Lisäksi olen suorittanut vokologian eli terveen äänen tutkimuksen aineopintoja. Minulta voit pyytää neuvoa seuraavien laulukielten ääntämiseen: suomi, englanti, venäjä, puola, ruotsi, saksa, espanja ja italia.
VAIHDEVUODET LAULAJAN NÄKÖKULMASTA
Kuumia aaltoja ja nenänpäästä pianon koskettimille tippuvia hikipisaroita. Sumuisia hetkiä katkonaisten yöunien jälkeen. Kultakalan muisti. Kalenterista toki näin, että ikävuosia on sopivasti, ja kun monenlaisia erikoisia oireita alkoi ilmaantua, instrumenttikin muuttui vaikeaksi hallita. Kun aloin pohtia omaa tilannettani, osui kohdalleni Nancy Bosin, Joanne Bozemanin ja Cate Frazier-Neelyn teos Singing Through Change (Women’s Voices in Midlife, Menopause and Beyond). Siihen kootut kertomukset laulajien kokemuksista vaihdevuosien aikana valaisivat minulle kokonaistilanteeni ja antoivat sysäyksen hakeutua jatko-opintoihin tämän aiheen parissa.
Opinnäytetyöprojektini avulla halusin selvittää, millaista tukea ja millaisia harjoituksia vaihdevuosi-ikäinen laulaja tarvitsee tai kaipaa. Samalla halusin tarjota ammattikunnalleni suomenkielisen tietopaketin vaihdevuosien vaikutuksista laulamiseen vastaamalla kysymykseen, Perehdyin kansainväliseen tutkimukseen ja kokosin tutkimustietoa, josta voi olla hyötyä kenelle tahansa laulajalle ja laulunopettajalle, kokevatpa he vaihdevuodet tai eivät. Lisäksi toteutin ryhmäopetuskokeilun vaihdevuosi-ikäisille harrastajalaulajille.
Fysiologisesti äänen muutoksiin vaihdevuosissa vaikuttavat eniten hormonitasojen muutokset eli estrogeenitasojen lasku, progesteronitasojen romahtaminen ja testosteronitasojen suhteellinen kasvu (Abitbol ym, 1999). Sen lisäksi, että sain tietoa mainittujen seikkojen aiheuttaman limakalvojen kuivumisen tai lihaskudoksen surkastumisen vaikutuksesta muun muassa äänihuulien värähtelyominaisuuksiin ja hermoyhteyksien toimintaan, tulin oppineeksi paljon vaihdevuosista yleensä: vaihdevuosioireiden kokemisaika pitenee eliniän odotteen pidentyessä, vaihdevuodet jakautuvat eri vaiheisiin, ja niihin liittyy monenkirjavia yksilöllisiä oireita, jotka voivat muistuttaa sairauksien oireita (Tiitinen, 2023).
VAIHDEVUOSIEN VAIKUTUS LAULUÄÄNEEN
Laulamisen ongelmia ei ainakaan harrastajien piirissä välttämättä yhdistetä fysiologisiin tapahtumiin, vaan kuvitellaan omien taitojen yhtäkkiä kadonneen. Epätietoisuus ylipäätään vaihdevuosien tuomista muutoksista voi johtaa stressiin ja epätoivoon, jolloin negatiivinen mieliala voi vielä pahentaa oireita. Esivaihdevuosia elävät naiset kokevat kehon muutokset voimakkaimmin (Ayers ym., 2010, s. 28–36).
Kun ammattilaulajilta on kysytty, minkä ikäisinä he ovat olleet äänensä toimintaan tyytyväisimpiä, oli keskimääräisen menopaussin saavuttamisen ikävuoden (51) kohdalla prosenttiluku vain 16. Tämä kertoo jo selkeästi vaihdevuosien vaikutuksesta ainakin ammattilaisen ääneen (Richie, 2013, 71). Harrastajalaulajien kohdalla tilanne ei ole yhtä lailla vakava, koska kyse ei ole elannon ansaitsemisesta, mutta identiteettikysymykset tietyn äänityypin edustajana tai vaikkapa tutusta kuorosta luopumisen tuska voivat kuitenkin tulla esiin silloin, kun vakavampia ääniongelmia esiintyy.
OPETUSKOKEILU VAIHDEVUOSI-IKÄISILLE HARRASTAJALAULAJILLE
Ryhmäopetuskokeiluni aloitti 16 laulajaa (8 hengen lauluyhtye ja kaksi neljän laulajan pienryhmää), joiden taitotaso vaihteli. Osa oli aloittelijoita, toisilla oli pitkä kuorokokemus ja jotkut olivat käyneet yksinlaulutunneilla. Valitsin harjoitusohjelmaan pilliharjoituksia (SOVT) sekä Resonant Voice Therapy- ja Smith Accent Method -tyyppiset harjoitukset. Näille menetelmille yhteistä on pyrkimys kasvattaa äänen toimintakykyä tasapainottamalla ja koordinoimalla kolmea äänentuottoon vaikuttavaa osa-aluetta eli hengitystä, ääntöä ja resonanssia, tavoitteena tuottaa parasta mahdollista äänenlaatua pienimmällä mahdollisella työn määrällä (Stemple & Dietrich, 2011, s. 282). Edellisten lisäksi aloitimme jokaisen ryhmäkokoontumisen lauluun liittyvän lihaksiston syvärentoutuksella ja lopetimme laulamalla erityylisiä lauluja (cross training), mikä harjoittaa kurkunpään lihaksistoa totuttua monipuolisemmalla tavalla, urheiluvalmennuksen tyyliin (Edwin, 2008, s. 73).
Alkukyselyssä kokeilun osallistujat mainitsivat havainneensa ongelmia samoilla alueilla kuin lähdekirjallisuuden tutkimuksissa on todettu: lauluääni käheytyy, rekisterinvaihdossa on ongelmia, ylä- tai alaäänien tuottaminen ja tarkasti sävelkorkeuteen osuminen vaikeutuu, ääni jännittyy tai katkeilee, ääni rasittuu helposti ja sen kestokyky vaihtelee. Myös hengityslihaksiston hallinta tuottaa vaikeuksia (mm. Fiuza 2023). Opetuskokeilun aikana osallistujat kokivat saaneensa helpotusta juuri tämäntyyppisiin ongelmiin.
Ryhmäopetuksen hyötynä on myös sosiaalisuus. Luottamuksellinen keskustelu pienessä ryhmässä antoi mahdollisuuden saada muilta ryhmäläisiltä vastauksia itseä askarruttaviin kysymyksiin. Esille tuli myös “tieto lisää tuskaa” -ilmiö: vaihdevuodet saatetaan kokea muutenkin niin negatiivisena asiana elämässä, että henkireikänä toimivaan laulamiseen liittyvien ongelmien korostaminen opetuksessa voikin lisätä toivottomuuden tunnetta. Ryhmässä koettiin kuitenkin vertaistukea ja saatiin tietoa tilanteen syistä sekä monipuolista harjoitusta ongelmien helpottamiseksi. Minulle oli yllätys, että syvärentoutuksen koettiin olevan niin tehokasta ja auttavan hahmottamaan lauluelimistön lihaksia ja ääntöväylää. Ryhmä toimi kokeilun kuluessa myös rohkaisevana ponnahduslautana muun muassa kuorokoelauluun. Laulurohkeuden ja innostuksen kokeilla erilaisia harjoitteita ylipäätään koettiin lisääntyvän.
Ryhmässä todettiin vaihdevuosien olevan osa normaalin ikääntymisen liukuvaa jatkumoa. D’haeseelerin ym. (2009, s. 364) tutkimuksen mukaan ikääntymiseen liittyvät äänen muutokset alkavat jo ennen vaihdevuosia, ei vasta perimenopaussissa. Laulamiseen vaikuttavat kehon hitaat muutokset ilmenevät hyvin yksilöllisesti eri laulajilla. Näitä muutoksia ovat heikkenevä keuhkojen toiminta ja hengityslihasten voima, kurkunpään lihasten surkastuminen, kurkunpään rustojen jäykistyminen, äänihuulten kaareutuminen, äänihuulikudoksen paksuuntuminen, äänen madaltuminen ja kudosten elastisuuden sekä kollageenin määrän väheneminen (Sataloff & al. 1996). Suurimpaan osaan muutoksista voi vaikuttaa muun muassa pitämällä kuntoilemalla huolta instrumentistaan ja harjoittamalla ääntään säännöllisesti.
RATKAISUJA ÄÄNIONGELMIIN
Vaihdevuosien ääniongelmiin voi löytää ratkaisun samoin kuin vaihdevuosioireisiin muutoinkin, eli luontaisilla lääkkeettömillä keinoilla tai hormonikorvaushoidolla. Kaikki eivät kuitenkaan voi hormonilääkitystä käyttää muun muassa syöpäriskin takia – riskikartoitus on jokaisen tehtävä itse yhteistyössä lääkärinsä kanssa. Kun varsinainen menopaussi tapahtuu, ovat vaihdevuodet käytännössä jo ohi ja ammattilaulajan kannalta on jo voinut tapahtua peruuttamattomia muutoksia ääneen. On todettu, että kun hoitoa halutaan kokeilla lauluäänen ominaisuuksien säilyttämiseen, tulisi hormonitasoja mitata jo ennen vaihdevuosia, jotta korvaushoito myöhemmin voitaisiin mitoittaa näiden yksilöllisten tulosten perusteella (Sataloff ym., 1996, s. 40). Luontaislääkityksenä voidaan käyttää erilaisia rohdos- ja yrttivalmisteita tai kasviestrogeenituotteita. Näiden valinnassa ja annostelussa on myös oltava huolellinen, koska luontaistuotteiden ja kasvivalmisteiden koostumusta tai estrogeenipitoisuuksia ei ole aina mitattu tai ilmoitettu tarkasti tuoteselosteessa (Heman-Ackah, 2004, s. 472).
Nesteytys esimerkiksi elektrolyyttijuomien ja urheilujuomien avulla Heman-Ackah ym., 2008, s. 469) on erityisen tärkeää, koska naisen äänihuulissa on verrattain vähän iskuja vaimentavaa nestettä, mikä saa naisen äänen alttiiksi monenlaisille äänihäiriöille (Solomon ym., 2003, s. 33). Suomalaista ilahduttava tieto on, että metsäterapian todettu olevan tehokas lääkkeetön hoito vaihdevuosille tyypillisen unettomuuden hoitoon. Kortisolitason ja verenpaineen todettiin laskevan ja unen laadun sekä määrän paranevan kuuden päivän tutkimusjakson aikana! (Hyeyun ym., 2020).
Turvallinen ja tehokas tapa säilyttää ja kehittää äänen suorituskykyä on säännöllinen harjoittelu. Laulamista ei pidä lopettaa, vaikka ongelmia ilmenisikin, koska tauot nopeuttavat äänentuoton lihaksiston rappeutumista. Vaihdevuosiajan ääniharjoituksiksi suositellaan esimerkiksi Fox DeMaion (2013, s. 85–87) tutkimuksen mukaan monenlaisia rekisteriharjoituksia, hitaita ja pitkiä ääntöjä matalassa rekisterissä, nopeita kuvioharjoituksia kautta koko äänialan sekä voimakkuudenvaihteluiden lisäämistä harjoituksiin. Price (2022, s. 231–233) suosittelee ongelmallisten kausien avuksi sävellajien tarkkaa valintaa tai vaihtamista äänialan muutosten mukaan. Kappalevalintoja on syytä harkita tessituuran ja ambituksen perusteella sopivaksi. Pidemmän palautumisajan vuoksi perusteellinen lämmittely ja jäähdyttely sekä harjoittelu usein mutta lyhyemmän aikaa kerrallaan on paikallaan.
Laulunopettajina voimme antaa oppilaille tietoa vaihdevuosiin liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Emme voi kuitenkaan erityisesti suositella mitään, koska meillä on pedagoginen, mutta ei lääketieteellistä ammattipätevyyttä.
ARTIKKELISSA MAINITUT LÄHTEET
Abitbol, J., Abitbol, P. & Abitbol, B. 1999. Sex Hormones and the Female Voice. Journal of Voice 13 (3), 424-446. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(99)80048-4
Ayers B., Forshaw, M. & Hunter, M. (2010). The impact of attitudes towards the menopause on women’s symptom experience: a systematic review. Maturitas 65(1), 28–36. https://doi.org/10.1016/j.maturitas.2009.10.016
Bos, N., Bozeman, J. & Frazier-Neely, C. (2020). Singing Through Change: Women’s Voices in Midlife, Menopause, and Beyond. Studiobos Media.
D’haeseleer, E., Depypere, H., Claeys, S., Wuyts, F., Baudonck, N. & Van Lierde, K. (2009). Vocal Characteristics of Middle-Aged Premenopausal Women. Journal of Voice 25(3), 360-366. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2009.10.016
Edwin, R. (2008). Cross Training for the Voice. Journal of singing 65(1), 73.
Fiuza, M., Sevillano, M. L. & La, F. (2023). Singing at menopause: A systematic review with pedagogical implications. Musicae Scientiae 27(1), 193–217. https://doi.org/10.1177/10298649211047884.
Fox De Maio, B. (2013). The effect of Menopause on the Elite Singing Voice: Singing Through the Storm. Shenandoah Conservatory dissertation. https://www.academia.edu/39095271/The_Effect_of_Menopause_on_the_Elite_Singing_Voice
Heman-Ackah, Y. (2004). Care of the Professional Voice: Hormone Replacement Therapy: Implications of the Women’s Health Initiative for the Perimenopausal Singer. Journal of singing 60(5), 471-475.
Heman-Ackah, Y., Sataloff, R., Hackshaw, M. & Divi, V. (2008). How Do I Maintain Longevity of My Voice?. Journal of Voice 64(4), 467-480.
Hyeyun, K., Jayoung, K., Hyo Jin, J., Bong Jin, J., Wang, Tae Kyu, W. & Yeong In, K. (2020). Effect of Forest Therapy for Menopausal Women with Insomnia. International journal of environmental research and public health, 17 (18), 6548. https://doi.org/10.3390/ijerph17186548
Price, K. (2022). Still singing after all these years – A Perceptual Study of Post-menopausal Singing Voice Behaviors with Implications for Singers, Voice Teachers, and Choral Conductors. International Journal of Research in Choral Singing 10, 220-241. https://acda.org/archives/5108
Richie, A. (2013). The Professional Female Singer and Career Longevity: Reflections, Choices and Challenges.The Florida State University College of Music. Umi Dissertation Publishing.
Sataloff, R., Emerich, K., & Hoover, C. (1996). Laryngoscope: The Effects of Meno-pause on the Singing Voice. Journal of Singing 52(4), 39-42.
Solomon N., Glaze, L., Arnold, R., & van Mersbergen, M. (2003). Effects of a Vocally Fatiguing Task and Systemic Hydration on Men’s Voices, Journal of Voice, 17(1), 31-46. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(03)00029-8
Stemple, J. & Dietrich, M. (2011) For Your Vocal Health. Keeping the Mature Voice Healthy. Voice and Speech Review 7(1), 280–286. https://doi.org/10.1080/23268263.2011.10739553
Tiitinen, A. (2023). Vaihdevuodet. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00179
Titze, I. (2018). Major Benefits of Semi-Occluded Vocal Tract exercises. Journal of Singing 74(3), 311–312.
Verdolini-Marston, K., Katherine Burke, M., Lessac, A., Glaze, L. & Caldwell, E. (1995). Preliminary study of two methods of treatment for laryngeal nodules. Journal of voice 9(1), 74-85. https://doi.org/10.1016/S0892-1997(05)80225-5
”Aloitin yksinlaulun opiskelun 23-vuotiaana Sibelius-Akatemiassa harjoitusoppilaana. Muutaman vuoden kuluttua jatkoin opiskelua Kaisan luona Tampereella. Opettajana Kaisa on perusteellinen, kannustava, positiivinen ja monipuolinen. Hän mukautuu hyvin oppilan tarpeisiin ja tavoitteisiin. Koen, että Kaisan tunneilla olemme heti löytäneet ongelmakohtani ja olen päässyt kehittämään juuri niitä. Näin myös kehitystä on tapahtunut. Arvostan erityisesti Kaisan tapaa tukea ja vaalia luonnollista äänenmuodostusta.” -Aino-
